lauantai 15. toukokuuta 2010

Pääsiäisen viettoa

Pääsiäisen aikaan olimme matkalla kohti Christchurchia. Kaikki tuntuivat olevan liikkeellä ja leirintäalueet olivat lähes täynnä. Onneksi meille löytyi kuitenkin tilaa. Tosin eipä telttammekaan ole suurensuuri!

Olimme jo pitkään miettineet miten juhlistaa pääsiäistä. Nialin perheen pääsiäistraditioihin kuuluu kilpailuttaa munia rinnettä alas ja innostuin kovasti tästä hauskasta aktiviteetista. Koristeltuamme munat etsimme siis sopivan mäen ja lähetimme munat matkaan. Nial voitti kisan, mutta en jäänyt kauas! Kisan päätteeksi pääsimme vielä syömään kilpailumunat.

Minä taas olin monta kertaa julistanut Mignon-munien mahtavuutta, joten päätimme kokeilla tehdä jotain vastaavaa itse. Olimme ostaneet suuret määrät munia ja suklaata, mutta yllätykseksemme kokeilumme onnistui täydellisesti heti ensi yrityksellä. Saimme tyhjennettyä munat ja täytettyä ne sulatetulla suklaalla. Leirintäalueen siivoojakin kiinnostui puuhistamme ja kävi monta kertaa kyselemässä miten touhumme edistyi. Hyvältä suklaamunamme lopulta myös maistuivat!



Pääsiäisen aikaan kävimme myös vaeltamassa...



...ja ylitimme huimia riippusiltoja!



Pääsiäismunien koristelu käynnissä



Nial valmiina vierittämään!



Nial keskittyy tarkkaan puuhaansa.



Suklaa sulaa.



Melkein Mignon-munien veroiset!

Rento vapaapäivä

Lähtiessämme Mount Cookilta meitä onnisti, sillä koko leirintäalue tuntui olevan lähdössä maasta ja kaikki halusivat lahjoittaa meille ylimääräiset tavaransa ja ruokansa. Saimme monta kassillista lahjoituksia ja jatkoimme matkaa täydessä ruokalastissa!

Pysähdyimme päiväksi aurinkoisessa Lake Tekapossa ihan vain rentoutumaan ja ihailemaan turkoosia järveä. Aktiviteetteihin kuului vain istuskelua, kahvin juontia, jäätelön syöntiä ja rannalla kävelyä. Rannalta löytyi myös ihana pieni kivikirkko, joka oli niin suosittu nähtävyys, ettei sisään meinannut mahtua! Seuraavana aamuna meitä vielä hemmoteltiin mitä upeimmalla auringonnousulla.



Lake Tekapo oli sinistäkin sinisempi.




Jätskinsyöntiä. Kyllä, söimme koko laatikollisen!



Auringonnousu

Mount Cookin maisemissa

Muutaman päivän kuluttua odottelumme palkittiin, sää parani ja pääsimme vihdoin hiukan kävelemään vuoristomaisemissa. Emme kiivenneet kovin korkealle, mutta pääsimme silti ihailemaan mahtavia maisemia. Jäätiköt näyttivät olevan ihan vieressä ja vuoret kohosivat ympärillä. Mount Cook pysyi yhä pilvien peitossa vaelluksemme ajan, mutta juuri kun olimme lähteneet pyöräilemään takaisin päin, pilvet väistyivät sen verran että saimme nähdä vilauksen huipusta. Pidimme itseämme melko onnekkaina, monilta kävijöiltä tuo näky jää näkemättä, sillä vuori on suurimman osan ajasta pilvien peitossa. Kyllä kannatti odottaa muutama ylimääräinen päivä!


Vuoria ja jäätiköitä



Evästauko hienoissa maisemissa



Näkymä alas laaksoon



Lopulta myös itse Mount Cook näyttäytyi pilvien lomasta.